Tutkijat ovat VIHDOINKIN saaneet selville, mikä osa aivoista on suorassa yhteydessä klitorikseen, nautinnon keskipisteeseen. Ja tätä uutista on odotettu jo sen verran kauan, että isot kirjaimet ja huutomerkit ovat ehdottomasti oikeutettuja!
On nimittäin kulunut peräti kuusitoista vuotta vastaavan, miehiä koskevan tutkimuksen valmistumisesta!
Nyt voimme siis hengähtää helpotuksesta, sillä olemme taas askeleen lähempänä sukupuolten tasa-arvoa.
Mitä uutta klitoriksesta nyt tiedetään?
Mitä tutkijat tarkalleen ottaen ovat löytäneet?
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä osa aivoista on yhteydessä klitorikseen, ja koekaniineiksi lupautui yhteensä kaksikymmentä upeaa 18–45-vuotiasta naista.
Tutkijat käyttivät tarkoitusta varten suunniteltua laitetta, jonka tuottama stimulaatio perustuu paineaaltoihin. Ja se onkin ainoa pätevä syy sille, miksi lopullisen vastauksen saamiseen on mennyt kuusitoista vuotta.
Muilla laitteilla ei yksinkertaisesti ole ollut mahdollista saada riittävän luotettavia tuloksia. Tutkimus edellytti erittäin tarkkaa stimulaatiota, ja ylivoimaisesti paras työkalu tähän tarkoitukseen on paineaaltokiihotin.
Me Sinfulilla olemme tämän suurenmoisen pikku stimulaattorin suuria faneja, mutta kaikille se ei ole vielä tuttu. Kannattaa siis jatkaa lukemista, sillä kerromme paineaaltokiihottimista lisää myöhemmin tässä blogissa.
Palataksemme naisten pariin: tutkimukseen osallistuneita naisia stimuloitiin paineaalloilla, ja samanaikaisesti heidän aivotoimintaansa seurattiin magneettikuvausskannerin avulla. Kuvaukset paljastivat, että klitoris on yhteydessä niin kutsuttuun somatosensoriseen aivokuoreen.
Tämä aivojen osa käsittelee ja arvioi aistitietoa, kuten kosketusta. Kun kosketat klitorista (tai penistä), sama aivojen osa herää toimintaan kuin silloin, kun kosketat vaikkapa lantiotasi.
Uutta tietoa klitoriksesta – miten tutkimustuloksia voidaan hyödyntää?
Nyt siis tiedämme tarkasti, mihin aivojen alueeseen klitoriksen stimulointi vaikuttaa. Mutta onko sillä mitään käytännön merkitystä meille?
Kyllä vain, jos kysytään Christine Heimiltä, joka on toinen tutkimuksen tekijöistä ja lääketieteellisen psykologian professori Charitén yliopistollisessa sairaalassa Berliinissä. Hän kertoo AFP:lle, että tutkimuksesta saatua tietoa voidaan tulevaisuudessa käyttää sekä traumojen että seksuaalisten toimintahäiriöiden hoidossa.
Tanskalainen uutissivusto TV2 haastatteli Aalborgin yliopistollisen sairaalan seksologian tutkimuskeskuksen ylilääkäriä Astrid Højgaardia, jonka mukaan tutkimustulokset ovat myös askel kohti sukupuolten tasa-arvoa.
Se, että tutkimuksessa keskityttiin klitoriksen stimulointiin penetraation tai yhdynnän sijasta, voi auttaa kuromaan umpeen miesten ja naisten välistä orgasmikuilua.
Jos tarkastellaan vain heteroseksuaalisia suhteita, 95 % miehistä ilmoittaa saavansa orgasmin yhdynnän aikana usein tai joka kerta, kun taas naisten kohdalla osuus on vain 65 %.
Elämää ohituskaistalla
Orgasmikuilusta puheen ollen: tiesitkö, että peräti 80 % naisista ei koe orgasmia yksistään penetraation seurauksena? Se tarkoittaa, että jopa neljä viidestä naisesta tarvitsee tullakseen lisästimulaatiota.
Ja juuri siksi tutkijoiden klitorikselle antama huomio onkin erittäin tervetullutta.
Tutkimuksen tulokset antavat toivoa tulevaisuudesta, jossa naisten orgasmit ovat entistäkin tavallisempia.
Astrid Højgaard vertaa aivojen ja klitoriksen välistä yhteyttä valtatiehen, jota voi itse parantaa ja vahvistaa.
"Stimulaation avulla voimme vahvistaa valtatietämme lähettämällä sensorisia signaaleja suoraan aivoihin", hän kertoo tanskalaisen uutissivusto TV2:n haastattelussa.
Itse asiassa tutkimus osoitti melko selvästi, että kyseinen aivoalue oli kehittyneempi niillä tutkimukseen osallistuneilla naisilla, jotka olivat seksuaalisesti erittäin aktiivisia.
Valtatiesi nautintoon
Edellisen luettuasi olet todennäköisesti innokas oppimaan, miten voit itse vahvistaa klitoriksen ja aivojen välistä yhteyttä. Minä ainakin olen jo lähtökuopissa kaikki tankit täynnä!
Mutta ennen kuin tarkastelemme saatavilla olevien “ajoneuvojen” valikoimaa, kannattaa tutustua lähemmin suosituimpiin paineaaltovaikutukseen perustuviin klitoriskiihottimiin ja niiden toimintaan. Jos haluat tietää lisää markkinoiden kahdesta suurimmasta brändistä, lue ensin ultimaattinen oppaamme Womanizer-klitoriskiihottimiin ja tutustu Satisfyer-tuotteisiin.
Jos paineaaltokiihottimet ovat sinulle jo tuttuja, voit mainiosti jatkaa lukemista. Meiltä löydät kattavan valikoiman sykkiviä stimulaattoreita joka lähtöön.
Suosittu vaihtoehto
Satisfyer Pro 2 Next Generation -paineaaltokiihotin on vibraattorimaailman Peugeot 208! Nimi Satisfyer on nykyään käytännössä synonyymi seksileluille, ja vuosien varrella tämä pieni ihmeidentekijä on ottanut paikkansa naisten makuuhuoneiden yksinoikeutettuna perusvarusteena kaikkialla maailmassa.
Tyylikäs vaihtoehto
Jos unelmiesi autossa on nahkaistuimet, lämmitetty ratti ja konepellillä keikkuva BMW-logo, hansikaslokeroosi sopii LELO Sona 2 Cruise -paineaaltokiihotin. Voit luottaa siihen, että tämä upeasti muotoiltu klassikko kuljettaa sinut suoraan määränpäähäsi kulkematta lähtöruudun kautta.
Ylellinen vaihtoehto
Jos et tyydy vähempään kuin Rolls Royceen, suosittelemme sijoittamaan Womanizer Premium 2 -paineaaltokiihottimeen. Harvalla meistä on varaa seisottaa limusiinia kotitallissa, ja pienempikin kauppakassi ajaisi tietenkin saman asian. Mutta joskus sitä vain ei halua tinkiä korkeimmasta mahdollisesta laadusta, tyylikkäästä designista ja priimatuotteen seksikkäästä hyrinästä, ja silloin Womanizer Premiumin kaltainen luksustuote on se ainoa oikea vaihtoehto.
Kiinnitä turvavyösi ja valmistaudu huikeaan matkaan
Tälle kaikelle on syytä kohottaa malja, vai mitä?
Malja sukupuolten tasa-arvoa edistävälle tutkimukselle. Malja sille, että klitoriksen ja aivojen välistä yhteyttä on todellakin mahdollista harjoittaa, kunnes valtatiesi on täysin vapaa liikenneruuhkista ja tietöistä. Ja viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisimpänä: malja paineaaltokiihottimille, joiden ansiosta voimme odottaa innolla jokaista treenisessiota!
Nauti kyydistä!
Psst! Haluaisitko tutustua tutkimukseen tarkemmin? Voit lukea lisää Journal of Neuroscience -lehdestä.
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
